Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Omatoiminen varautuminen

Omatoiminen varautuminen tarkoittaa onnettomuuksien ehkäisyä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin varautumista, joihin kyetään omatoimisesti.

Omatoimisella varautumisella pyritään ehkäisemään onnettomuuksia esimerkiksi kodin tapaturmia, tulipaloja ja vesi- tai myrskyvahinkoja, tunnistamaan riskejä sekä toimimaan oikein arkipäivän onnettomuuksissa.

Omatoiminen varautuminen on arkipäivän osaamista.

Omatoimisella varautumisella valmentaudutaan myös toimimaan poikkeavissa tilanteissa kuten esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuudessa, jossa voi levitä ympäristölle ja ihmiselle haitallisia tai jopa vaarallisia kaasuja.

Omatoiminen varautuminen on osa väestönsuojelua.

Väestönsuojelutilanteessa on tarkoituksenmukaista toimia jo normaalioloissa koulutetuilla ja harjoitetuilla henkilöillä, jotka tarvittaessa kouluttavat lisähenkilöstöä omatoimisen varautumisen tarpeisiin.

Poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen merkitys väestönsuojelussa on erityisen tärkeä, sillä se ulottuu kaikkialle ja aloittaa ensimmäisenä toiminnan tuhon sattuessa.

Pelastuslaki 379/2011 14 § - Omatoiminen varautuminen

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastussuunnitelmassa selvitetään mm. toimintaa uhkaavat riskit, toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi, toimintamallit riskitilanteessa sekä asianosaisille annettavat ohjeet.

Sisäasiainministeriö on julkaissut ohjeen asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinta. Ohjeen tavoitteena on tukea asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen suunnittelua ja toteuttamista sekä pelastussuunnitelman laadintaa.

Asuintalon pelastussuunnitelman laadinta (SM:n ohje)

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä pelastuslain 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa, mikäli tällainen harjoittaa toimintaansa samoissa toimitiloissa. Myös yleisötilaisuuksiin tulee laatia tietyissä olosuhteissa pelastussuunnitelma.

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 1§

Pelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:

  1. asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa
  2. pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin
  3. kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaavii opetuksessa käytettäviin tiloihin
  4. lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja
  5. majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille
  6. tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen
  7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin
  8. kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin
  9. yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin
  10. yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin
  11. ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin
  12. kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
  13. kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin
  14. työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50
  15. yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
 
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia
turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

Pelastussuunnitelman sisältö

Pelastussuunnitelman laadinnan keskeinen vaihe on riskien kartoittaminen ja arviointi.. Pelastussuunnitelmaan laaditaan kaiken varalta toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Näin onnettomuuden sattuessa vahinkoja rajoittava toiminta saadaan käynnistymään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Riskien arviointiin vaikuttaa toimintaympäristö; Asunto-osakeyhtiön vaarat ja riskit poikkeavat yrityksen tai teollisuuslaitoksen toiminnassa esiintyvistä vaaratekijöistä. Pelastussuunnitelmassa esiteltyjen toimenpiteiden ja suunnitelmien tulee perustua kartoitettuihin riskeihin.

Ennen 1.7.2011 laaditut pelastussuunnitelmat, tulee päivittää vastaamaan uutta lainsäädäntöä viimeistään 2 vuoden kuluttua lain voimaan astumisesta viimeistään 1.7.2013 mennessä.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
  3. asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 379/2011 §16 )

 
Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski, tilaisuuden järjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimiseksi.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Alueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä, että yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma toimitetaan sille tiedoksi edellä mainitun määräajan jälkeen. Jos 2 momentissa tarkoitettu selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 3 §)

 
Pelastuslain 16 §:ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa:
  1. arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä
  2. käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja
  3. tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta
  4. tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille

Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain
16 §:n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

Pelastuslaitos ohjaa alueellaan pelastussuunnitelmien laadintaa.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilla on pelastussuunnitelma lomakkeet, joita voit tarvittaessa käyttää suunnitelman laadinnassa.

Lomakkeet löytyvät keskitetysti paikasta:
http://www.ekpelastuslaitos.fi/Sahkoinen-asiointi/Lomakkeet

Ohjeita asuinrakennuksen pelastussuunnitelman tekoon löytyy myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kotisivuilta:

Pelastussuunnitelma
 
Lisätietoja ja ohjausta saat myös oman kuntasi paloasemalta

Etelä-Karjalan pelastuslaitos, toimipaikat tai palvelualueiden yhteyshenkilöiltä:

Lappeenrannan palvelualue,
palotarkastaja Hannu Pulkkinen puh. 05 616 7013

Länsi-Saimaan palvelualue (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari),
palotarkastaja Markku Lopperi puh. 05 616 7029

Imatran palvelualue (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala),
johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi puh. 05 616 7037