Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Valmiussuunnittelu

TURVALLINEN MAAKUNTA JOKAISELLE

Turvallinen maakunta

turvallisuus, valmius, varautuminen

 

Varautumisella sekä valmiussuunnittelulla pyritään valmistautumaan sekä normaali- että poikkeusolojen aikaisiin häiriötilanteisiin. Häiriötilanteita (YTS 2010) ovat mm. suuronnettomuus, vakava eläin- tai kasvitautiepidemia, vesihuollon vakava toimintahäiriö, energiaverkon suurhäiriö, evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat luonnon onnettomuudet.  Tavoitteena on yhteiskunnan, ja erityisesti sen elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kansalaisten turvallisuuden takaaminen sekä toimintojen palauttaminen normaalitilanteeseen.

Etelä-Karjalan Pelastuslaitos ohjaa ja koordinoi valmiussuunnittelua alueellaan yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen yhdyshenkilö varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvissä asioissa on
valmiuspäällikkö Joni Henttu, puh. (05) 616 7011
etunimi.sukunimi@ekpelastuslaitos.fi

Käsitteistä tarkemmin:

Varautuminen

Varautumisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, ei pelkästään väestönsuojelua, joilla yhteiskunta valmistautuu turvaaman itsenäisyytensä ja toimintavapautensa sekä huolehtimaan kansalaistensa turvallisuudesta ja toimeentulosta erityistilanteissa kaikissa turvallisuustilanteissa (normaaliolot, häiriötilanteet sekä poikkeusolot). Häiriötilanteet on määritetty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010).

Varautuminen jaetaan perinteisesti viranomaisten suorittamaan ja heidän velvollisuuksiin kuuluvaan varautumiseen sekä omatoimiseen varautumiseen.

Valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Mitä toimintavarmempi yhteiskunta on rakenteiltaan ja järjestelmiltään, sitä parempi on sen kyky selviytyä erilaisista kriisitilanteista. Varautuminen normaaliajan häiriöiden varalle luo toimintaedellytyksiä myös poikkeusolojen varalle.

Valmiussuunnittelu

Valmiussuunnittelun avulla määritetään ne keinot, millä tavoin yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ( YTS 2010 määritetyt) turvataan kaikissa olosuhteissa. Kunnissa valmiussuunnittelun muodostuu yleensä kunnan valmiussuunnitelman yleisestä osasta, kunnan toimialojen valmiussuunnitelmista sekä virastojen ja laitosten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista.

Kunta vastaa valmiussuunnittelusta alueellaan. Pelastuslaitos tukee suunnittelua ja antaa asiantuntija-apua kunnille. Kunnat ja pelastuslaitos sopivat yhteistoiminnasta ja sen muodoista (esim. ohjaa- koordinoi).

Valmiussuunnittelua täydentävät yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat toimialan toimintojen kannalta välttämättömiä.