Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Metsä- ja ruohikkopalovaroitus ja avotulen teko

Pelastuslaki (379/2011, 6 §) kieltää avotulenteon Ilmatieteenlaitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana. Avotulenteko on kielletty myös, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.

Mikä on metsäpalovaroitus?

Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen, kun metsässä on kuivaa. Silloin ei saa tehdä avotulta.

Metsäpalovaroituksissa on kolme vaaratasoa ja ruohikkopalovaroituksissa on yksi varoitustaso. Kaikkien kolmea koskee sama laki, että avotulta ei saa tehdä. Suurten ja nopeasti etenevien metsäpalojen todennäköisyys kasvaa oranssissa ja punaisessa luokassa.

Metsäpalovaroitukset annetaan käyttäen apuna indeksiä, joka lasketaan maanpinnan ylimmän, noin 6 sentin paksuisen, kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla. Mallin lähtötietoina käytetään mm. sademäärää ja ilman lämpötilaa.

Kevään ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan useimmiten toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa.

Ruohikkopalovaara on keväällä

Ruohikkopalovaarasta varoitetaan tarvittaessa huhti–toukokuussa. Keväisin sulavan lumen alta paljastuva edellisen vuoden kuiva ruoho voi syttyä palamaan, vaikka puusto ei vielä helposti sytykään. Kasvukauden päästyä vauhtiin ruohikkopalovaarasta ei enää tiedoteta.

Tarkista Ilmatieteenlaitoksen varoitukset
Ilmatieteenlaitoksen varoitukset ja niiden ennusteet näkyvät verkkosivuilla: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.

Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

Mikä on avotulta?
Pelastuslain mukaan avotulta on kaikki tulenkäyttö, josta tuli voi päästä irti joko maapohjan tai kipinöinnin vuoksi. Esimerkiksi nuotiot (vaikka olisi betonirenkaat ympärillä), risujen polttamiset, risukeittimet ja kertakäyttögrillit lasketaan pelastuslain mukaan avotulen teoksi. Kertakäyttögrillit ovat kevytrakenteisia, suoraan maapohjalle asetettavia ja helposti tuulessa kaatuvia.

Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu ainoastaan:

  • rakennusten tulisijoissa sekä erityistä varovaisuutta noudattaen maapohjasta eristetyissä grilleissä tai tiilisisissä tai kivisissä tulisijoissa, joista tuli ei pääse leviämään myöskään kipinöinnin vuoksi
  • edellisiä vastaavilla laitteilla, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi.

Pelastuslaitos ilmoittaa tämän säädöksen rikkomukset poliisille, joka voi pelastuslain 106 § mukaan tuomita niistä sakkorangaistuksen.

Rakennetut tulentekopaikatkaan eivät aina turvallisia

Rakennettu tulentekopaikkakin voi olla pelastuslain tarkoittama avotuli, ellei siitä lähtevää kipinöintiä ole estetty. Ongelma on kuitenkin se, että kaikkia sallittuja tulisijoja on mahdotonta määritellä lainsäätäjän toimesta. Jos tähän lähdettäisiin, se vaatisi jokaisen tulisijan standardisoimisen, eli käytännössä yksityiskohtaiset luettelot ja piirustukset tulisijoista, jotka lain mukaan olisivat sallittuja. Tähän ei ole mahdollisuutta eikä tälle ole ollut myöskään poliittista tilausta nykyisessä norminpurkuilmastossa.

Tulisijan rakenteen lisäksi tulee tarkastella myös paikkaa, missä tulisija sijaitsee sekä sää- ja muita olosuhteita tulisijan käytön aikana.

Pelastuslaitos toivoo, että turvalliseen tulenkäsittelyyn kiinnitettäisiin kunnissa huomiota, ja siitä tiedotettaisiin nuotiopaikkojen käyttäjille.

Muistilista avotulen tekijälle

  • Avotulta ei saa sytyttää metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana
  • Toisen maalle avotulenteko vaatii maanomistajan luvan
  • Polttaminen ei saa aiheuttaa savuhaittoja naapurille
  • Jätteiden, roskien ja rakennusjätteiden polttaminen ei ole sallittua
  • Älä polta voimakkaalla tuulella
  • Varaa paikalle alkusammutusvälineet
  • Polta valoisan aikana, pimeän aikana polttaminen voi aiheuttaa erheellisiä hätäilmoituksia
  • Sytyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista

Avotulenteosta ja tulenkäytön ilmoittamisvelvollisuudesta pelastuslaitokselle on säädetty pelastuslaissa (379/2011). Avotulen teko 6 §

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.

Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa.

Alueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Päätöksestä tulee tiedottaa tarpeellisessa laajuudessa.

 

Lisätietoa

Pelastustoimen yhteiset kotisivut 

 

Maastopalotilastoja Etelä-Karjalan alueelta

 

Maastopalojen lukumäärät vuosittain Etelä-Karjalassa

Vuosi

Yhteensä

2015

74

2016

72

2017

60

2018

95

2019

61

5 v. keskiarvo

72

 

Maastopalojen määrät kunnittain vuosina 2015-2019

Tapahtumakunta

Yhteensä

Imatra

40

Lappeenranta

119

Lemi

13

Luumäki

58

Parikkala

16

Rautjärvi

6

Ruokolahti

45

Savitaipale

32

Taipalsaari

33

Yhteensä

362

 

 

Maastopalojen syttymissyyt vuosina 2015-2019

Valtaosa maastopaloista aiheutuu tavalla tai toisella ihmisen toiminnasta. Ihmisen paremmalla huolellisuudella ja avotultentekokieltojen noudattamisella vähennettäisiin noin kaksi kolmasosaa maastopaloista.

Yleisin syttymissyy on nuotiosta tai risujen ja roskien poltosta levinnyt maastopalo. Muita yleisiä syitä ovat myös savukkeiden tai tulitikkujen aiheuttamat syttymiset. Lisäksi kuumien tuhkien liian aikainen kaataminen luontoon tai roskiksiin sytyttää maastopaloja.

Voimakkaat ukkosmyrskyt ja niiden salamat aiheuttavat myös usein tulipaloja, mutta eri vuosina hieman eri tavalla olosuhteista riippuen. Joskus myös eläimet, lähinnä linnut voivat aiheuttaa maastopaloja osuessaan avoimiin sähkölankoihin. Luonnonoloihin emme suoraan voi vaikuttaa.

Koneen tai laitteen aiheuttamat palot ovat usein esimerkiksi niittokoneen tai metsäkoneen aiheuttamasta kipinästä johtuvia. Kipinä voi jäädä kytemään ja syttyä vasta muutaman tunnin tai päivien jälkeen näkyväksi paloksi. Myös muuntajien palot voivat sytyttää maastopalon muuntajan ympäriltä.

 

 

Vuoden 2020 tilastot

Huomioitavaa vuodesta 2020

Vuonna 2020 Etelä-Karjalassa oli yhteensä 77 maastopaloa. Määrä on lähellä viiden vuoden keskiarvoa, joka on 73 kpl. Vuosi 2020 oli siitä poikkeava, että kevään ensimmäiset maastopalot koettiin Etelä-Karjalassa jo maaliskuun lopulla, milloin jo ensimmäiset ruohikkopalovaroituksetkin annettiin maakuntaan. Tavanomaisesti maastopalokausi alkaa huhtikuun lopulla.

Kevät oli muutenkin vilkasta maastopalojen osalta, sillä 3.6.2020 mennessä maastopaloja oli ollut jo 47 kpl, joka on 61 % koko vuoden maastopaloista. Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi maastopalojen määrään. Talvi 2020 oli Etelä-Karjalassa vähäluminen ja kevät poutainen, mikä aikaisti ja lisäsi maastopalojen riskiä alkukeväälle.

Vuonna 2020 pääasiallinen tulipalon aiheuttaja liittyy edelleen ylivoimaisesti eniten ihmisen toimintaan (74 %), ja osuus on jopa kasvanut viimeisen viiden vuoden keskiarvoon nähden (58 %).

Vuonna 2020 maastopalot syttyivät pelastusviranomaisen arvion mukaan yleisemmin roskien ja risujen polttamisesta, nuotiosta tai grillistä tai savukkeesta tai tulitukusta tai muusta tulentekovälineestä. Luonnontapahtumien tai ilmiöiden ei arvioitu aiheuttaneen vuonna 2020 niin paljon maastopaloja kuin viimeisen 5 vuoden aikana keskiarvoisesti. Maastopalojen syttymissyyt on pystytty arvioimaan nykyään entistä paremmin kehittyneemmän palontutkinnan vuoksi.  Tarkemmin vuoden 2020 maastopalojen arvioidut syttymissyyt on tilastoitu jäljempänä olevaan taulukkoon.

 

 

Vuoden 2019 tilastot

Vuonna 2019 oli yhteensä 61 maastopaloa.

 

 

Vuoden 2018 tilastot

Vuonna 2018 oli yhteensä 95 maastopaloa.